Korttelin historiaa
|
|
  |
1888 koulu muutti Raatihuoneenkadun ja Kasarmikadun kulmauksessa sijaitsevaan taloon. Fredrika Wetterhoff teki esityksiä kaupungille tontin vuokraamisesta oman koulutalon rakentamista varten. Kun vastaukset olivat kielteisiä, hän vuokrasi 1890 koululleen Vanajaveden silloiselta rannalta 2-kerroksisen kivitalon ja osti sen kolme vuotta myöhemmin. Koululla oli nyt oma talo. Fredrika korjautti tätä 1860-luvun rakennusta uuteen tarkoitukseen sopivaksi. Sinne sijoitettiin kutomo- ja luokkahuoneiden lisäksi johtajan asunto, oppilasasuntoja, värjäämö- ja pesuhuoneet, puusepän työpaja ja myymälä. Näissä tiloissa koulun toiminta laajeni, sillä kutomosaleihin saatiin sopimaan 70-80 kangaspuut.
1923 aloitti toimintansa ns. valmistava luokka, joka jo alun perin oli suunniteltu opiston ensimmäiseksi luokaksi. Oppilasmäärä suureni niin paljon, että entiset huoneistotilat kävivät jälleen riittämättömäksi ja vuonna 1925 rakennettiin luokka- ja asuinhuoneita lisää. Oppilasmäärän yhä lisääntyessä tarvittiin sekä työskentelytilaa että varoja laajenevan opetustyön hoitamiseksi. 1927 rakennettiin pihaan, Vanajaveden sen aikaiselle rannalle värjäämö lämmityslaitteineen ja höyryllä kuumennettavine väriammeineen. Myös puusepän paja muutti värjäämörakennukseen. Työkoulussa toimi säännöllisesti kahden varsinaisen opettajainvalmistusluokan lisäksi 3 kk kestävä kutomakurssi, samoin ompelukurssi kumpanakin lukukautena. Johtaja Helena Brander alkoi taas suunnitella lisätilojen rakentamista. Tuloksena oli 1929 valmistunut kolmas kerros luokka ja kutomotilaksi.
1930 valmistava luokka muuttui opiston ensimmäiseksi luokaksi. Vuoden kestävälle kutojaosastolle otettiin enemmän oppilaita. Huoneita, joissa asui oppilaita, tarvittiin opetustarkoituksiin ja liiketoiminnan laajentuessa varasto- ym. tiloiksi. Ruokailuhuoneena oli ensimmäisessä kerroksessa oleva huone, joka oli myös ruokailun väliaikoina ompeluluokkana. Keittiö sijaitsi entisen puusepän pajan viereisessä huoneessa. Opistolta puuttui kokonaan riittävän suuri kokoontumis- ja juhlasali, eikä voimistelutiloja ollut omassa koulutalossa. Näiden puutteiden poistamiseksi ryhtyi johtaja Brander taas suunnittelemaan lisärakennusta.
Niin valmistui 1933 lisärakennus, johon sijoitettiin oppilasasuntola seurusteluhuoneineen, ruokasali ja keittiö, juhlasali, henkilökunnan asunnoiksi tarkoitettuja huoneita, suihkuhuone, sauna, autotalli, mankelihuone sekä kellari –ja varastotilat. Rakentaminen jatkui vielä 1937, jolloin valmistui rakennuksen vanhaa osaa ja asuntolaa yhdistävä kulmarakennus. Rakennuksessa oli silloin työsaleja ja luokkahuoneita, ja kuten nykyäänkin myymälä.